Terveenä koko elämä,
salille satavuotiaana
Elintavat
Elintapojen vaikutus terveyteen ja elinikään
Nuorena uskoin, että elinikä on ”geeneissä”, eikä elintavoilla ole suurtakkaan merkitystä. Vuosikymmenien kuluessa käsitykseni on vähitellen muuttunut täysin päinvastaiseksi. – Elintavat ovat ratkaisevat.
Alla joitain esimerkkejä:
Vanhaksi eläneet Turun saaristossa,
Me satavuotiaat ja
Elintapojen vaikutus: julkkiksia ja tuttavia
Vanhaksi eläneet Turun saaristossa
Vietin kaikki lapsuuteni kesät saaristossa, Kustavissa, Vartsalan saaressa. Siihen aikaa useimmat kanta-asukkaat siellä olivat kalastajia, ja kasvattivat myös paljon omenia ja mansikoita, ja poimivat mustikoita. Vanhempana aloin ihmetellä, miksi useimmat heistä elivät yli 90-vuotiaiksi, eikä tietääkseni kukaan kärsinyt sydän- tai verisuonisairauksista.
Me Satavuotiaat –ohjelma
Ihminen voi vielä satavuotiaanakin elää täysipainoista elämää. Tiededokumentti ”Me satavuotiaat” (YLE Teema 23.2.2012 klo 21) antoi tästä osoituksen. Oli vaikuttavaa nähdä, kuinka 100-vuotiaat kävivät kuntosalilla, ajoivat autoa, näkivät ja kuulivat hyvin. Tämä ohjelma teki vaikutuksen.
- Ohjelmassa tarkasteltiin kolmea pikkupaikkakuntaa Japanissa, Italiassa ja Kaliforniassa, joissa ihmiset elivät poikkeuksellisen terveinä hyvin vanhoiksi. Tutkijoiden käsityksen mukaan tärkein yhteinen tekijä oli sama eri puolilla maailmaa: TERVEET ELÄMÄNTAVAT. Siihen kuului kevyt kasvis- ja kalapainotteinen ruokavalio, ei tupakkaa, ei alkoholia, eikä paljoa kahviakaan, sopiva liikunta, leppoisa ja motivoitunut elämäntapa, paljon unta ja vanhuuden arvostus.
- Tutkimuksen mukaan terve vanhus tulee yhteiskunnalle edulliseksi, vaikka hän eläisi keskimääräistä vanhemmaksi. Yleensä terve vanhus pystyy tekemään jotain hyödyllistäkin eläkkeensä vastineeksi, ja kun yli 90v sairastuu, terveyskeskusaika jää lyhyeksi, eikä hoitokuluja juurikaan tule.
- Erityisen kalliiksi yhteiskunnalle tulee ”reipas” kansalainen, joka huonoilla elintavoilla hankkii tyypillisiä elintapasairauksia, kuten sepelvaltimotaudin, aikuistyypin diabeteksen tai keuhkoahtaumataudin jo 50v iässä, mutta hyvällä hoidolla elää silti kahdeksankymppiseksi kuluttaen paljon terveydenhoidon resursseja.
Elintapojen vaikutus: julkkiksia ja tuttavia
Alla olen käsitellyt joitakin julkisuuden henkilöitä ja tuttaviani, joiden terveyteen ja elinikään on elämäntavoilla ollut suuri vaikutus. Julkkiksien osalta tietoni perustuvat hajanaisiin lähteisiin, enkä ota mahdollisista virhetulkinnoista vastuuta.
- Helene Schjerfbeck. Tällä kuuluisalla taiteilijalla oli tunnetusti huono terveys, hän ei kyennyt asumaan Helsingissä, koska sen ilmanlaatu sen aikaisen kivihiililämmityksen vuoksi oli varsin huono. Helenin terveys parani olennaisesti, kun hän muutti puhtaaseen ilmaan Hyvinkäälle, ja kun taidekauppias loppuaikoina vielä kustansi hänet lepokotiin, joka sijaitsi Ruotsissa puhtaalla paikalla, Helene pystyi saavuttamaan varsin korkean iän (83v, hän eli tervettä veljeään huomattavasti vanhemmaksi). Olisi elänyt vanhemmaksikin, jollei olisi lähtenyt ulos kevättalvella…
- Satu Tiivola ja Aira Samulin ovat esimerkkejä julkisuuden henkilöistä, jotka ovat eläneet 90v ikään tai siitä yli hyvin terveinä. Tiivola vesijuoksee, tekee metsätöitä ja noudattaa tiettävästi erityistä ruokavaliota ja Samulin elää hyvin terveellisesti. Hatunnoston arvoista on, että 103 v veteraani Hannes Hynönen vuonna 2014 tanssi linnan juhlissa ja 92 v Siiri Rantanen hiihti kilpailuissa 2017 kunniakierroksen – ovat ilmeisesti suotuisan perimän ohella osanneet todella hoitaa itseään.
- Kaksi pariskuntaa. Olen kiinnittänyt huomiota yhteen pariskuntaan Suomessa ja yhteen Englannissa, jotka vielä 83 v iässä ovat erittäin hyväkuntoisia – sen vuoksi että ovat panostaneet terveyteen.
- Millennium-trilogian kirjoittajaa Stieg Larssonia ja yhtä tuttavaani ja yhtä sukulaistani yhdistää sama kohtalo: hautaan keski-ikäisenä tupakoinnin ja hyvin epäterveellisen ruokavalion seurauksena – omilla läheisilläni lisäksi merkittävä ylipaino. Tietääkseni Stieg Larsson suorastaan ylpeili sillä, kuinka epäterveellisesti hän syö.
- Margaret Thatcheria ja kahta sukulaistani yhdistää vanhuuden pilannut muistisairaus. Yhteinen nimittäjä kaikilla on: aivan liian lyhyt yöuni. Toisella sukulaisellani lisäksi vasta vanhana aloitettu merkittävä alkoholin käyttö. Aivot tarvitsevat lepoa, vanhana pitäisi nukkua mieluummin liikaa kuin liian vähän, ja välttää kaikkea sellaista, mikä jää mieleen pyörimään ja aivoja kuormittamaan – ts. vanhana pitäisi olla vain iloisia asioita. Suomen romaaneilla onkin käsittääkseni sääntönä, että isovanhemmille ei saa kertoa ikäviä asioita, eikä rasittaa lastenlastenhoidolla.
- Nuorison edustaja Saara Aalto kertoi hiljattain netissä, kuinka hän kykeni parantumaan hyvin hankalasta sairaudesta siirtymällä viljattomaan (vehnättömään), sokerittomaan ja maidottomaan ruokavalioon.