Terveenä koko elämä,
salille satavuotiaana

Tällä sivulla: Stressin välttäminen, henkinen ilmapiiri /
Unen tärkeys

• Nyky-yhteiskunnassa ihmisen on pitkälti mahdollista luoda oma henkinen ilmapiirinsä. Nuorena voi pyrkiä valitsemaan opiskelupaikan, jossa pärjää ilman ylenmääräistä ponnistelua, sama pätee työpaikkaan.
• Yrittäjänä toimiminen vaatii hyvää stressinsietokykyä, varsinkin jos yrityksen lainojen vakuutena on omaa ja muidenkin omaisuutta. Usein se mikä onnistuu nuorena, ei onnistu enää vanhana: iäkkään ihmisen ei kannattaisi perustaa yritystä, siinä helposti menee sekä rahat että terveys, usein henkikin.
• Nuorella perheellä vaihe, kun lapset ovat pieniä, on erikoisen haastava. Se kannattaa ottaa projektina, jossa tavoitteena on, että sekä äiti että isä saa vuorotellen levätä tarpeeksi. Riittävä yöuni on aina äärimmäisen tärkeää.
• Isovanhemmat ottavat joskus hengen itseltään hoitamalla ympärivuorokautisesti lapsenlapsiaan. Se ei ole tarkoituksenmukaista.
• Kuuluisa sveitsiläinen psykiatri Jung kirjoitti, että jos havaitsee itsessään henkistä tasapainottomuutta, ongelmien puhkeamista voi ennaltaehkäistä tekemällä tietoisesti elämästään mahdollisimman turvallista ja tasapainoista.

• Autovertaus: Jos talvella liukkaalla kelillä ajaa hyvin hiljaa, ajomatka on ehkä tylsä ja kestää, mutta pääsee perille. Jos ajaa kovaa, matka on hauska ja jännittävä, mutta yksikin pieni virheliike, ja matka keskeytyy pitemmäksi aikaa.
• Valoisuus. Aurinkoisuus ja valoisuus vaikuttaa monien ihmisten mielialaan myönteisesti ja masennusta ehkäisevästi. Kjell Westö antaakin kirjassaan yhden päähenkilöistään sanoa sattuvasti: ”Immer so dunkel, immer so nass, man kan doch ohne Licht nicht leben”, ts. Suomen pimeys ja sateisuus masentaa keski-eurooppalaista. Tämän takia myydäänkin kirkasvalolamppuja, ja talvimasennusta epäilevä voi tietysti kokeilla oleskelua pimeimpinä kuukausina etelän maissa.

• Omakohtaisesti huomasin unen tärkeyden tehdessäni väitöskirjaani. Aluksi halusin tehdä sitä öisinkin, mutta vaimoni sanoi ettei siitä ole mitään hyötyä. Ja tosiaan, huomasin että melkein kaiken yöllä kirjoittamani jouduin kirjoittamaan päivällä uudelleen.
• Kuulemani mukaan kirjailija Mika Waltari sovelsi käytäntöä, missä hän kirjoitti intensiivisesti 6…8 tuntia, ja sitten lopetti vaikka kesken lauseen, ja siirtyi muihin askareihin. Tuottoisaa henkistä työtä pystyy tosiaan tekemään vain 6…8 tuntia päivässä, mutta jos sen tekee intensiivisesti, kirja, väitöskirja tms. syntyy nopeasti.
• Ennen nukkumaan menoa ei kannattaisi esim. katsoa sähköposteja (mahdollisesti hankalia asioita), neuvotella tai varsinkaan riidellä mistään tärkeistä asioista eikä ponnistella fyysisesti. Olisi hyvä mennä nukkumaan tiettyyn aikaan, esim. klo 22, koska ”unen portti on yleensä auki samoihin aikoihin”.
• Tunnetusti rentouttava musiikki, kevyt iltapala, seksi ja lämmin suihku auttavat nukahtamaan. Hyvä konsti on myös äänikirjat, jos virittää soittimen niin, että se sammuu automaattisesti.
• Mikään syy, ei edes pieni lapsi, saisi olla uhka riittävälle yöunelle. Yhteistyöllä kaikki on järjestettävissä.
• Jos joutuu tilaan, missä ei saa unta, vaikka ilmi selvästi on aivan väsynyt, pitäisi kaikkien hälytyskellojen soida: silloin on mielenterveys uhattuna.